TRYFFELI - aromikas herkku maan uumenista
Toini Kumpulainen





Kuva lainattu TartufoBianco.com:sta


Mitä tuo mieleen sana tryffeli? Itselleni sana ainakin ensimmäiseksi toi vuosia, vuosia sitten mieleen makoisan suklaanautinnon, jossa oli tummaa kaakaojauhetta päällä,  ja sisus mitä herkullisinta suklaata. Nyt vuosia vanhempana ja viisaampana, tulee heti mieleen sieni. Herkku, jota ”metsästetään” possujen ja koirien kanssa, ja joka kasvaa lähinnä Keski-Euroopassa tammi- ja pähkinäpuiden kanssa symbioosissa. Nyt tämä maan alla kasvava herkku on viljelykokeilussa myös Juvalla. Etelä-Savon tryffeliviljelmät ovat osa Teknillisen korkeakoulun TKK:n tutkimusprojektia,
jota johtaa tryffelitutkija Salem Shamekh.


Tryffelikoirakenneleitä

Tryffelit ovat ulkonäöltään mukulamaisia, ja ne muistuttavat lähinnä perunaa. Niiden koko vaihtelee hasselpähkinästä omenaan. Parhaiten tunnettuja tryffelisukuja ovat Tuber, Tirmania ja Terfezia. Tryffelit voivat olla valkoisia, ruskeita, punaisia tai mustia väriltään.
.
Tryffeli kasvaa maan alla, jopa 30 cm syvyydessä, ja siksi ne ovat vaikeasti havaittavia. Tryffelien etsinnässä käytetään apuna sikoja ja koiria.  Siat vaan tahtovat herkutella tryffelillä itse. Nykyään koiria koulutetaan yhä enenevässä määrin tryffelien etsintään ja Ruotsissa onkin syntynyt uusi elinkeino, tryffelikoirakennelit.

Paljon valkuaista


Tryffeli on muiden sienten tapaan hyvin proteiinipitoinen. Sitä ei kuitenkaan haluta käyttää ravinnoksi pelkästään ravintoarvojen vuoksi, vaan herkullisen aromin, jolla maustetaan mm. liharuokia ja kastikkeita.
Tryffelin haju vaihtelee, se voi tuoksua tummalle suklaalle, pähkinälle tai mustalle oliiville. Mutta se voi olla hyvinkin luotaantyöntävä, sillä se voi tuoksahtaa miesten hikisille sukille, kertoo Shamekh. Suomalaisista tryffeleistä on löytynyt mm. valkosipulin tuoksua.

Tryffeleitä jopa Oulun korkeudella

Suurin löydetty tryffeli on painanut 2,5 kg. Ruotsista on löydetty 225 grammaa painanut tryffeli. Pohjoisimmat Suomen luonnossa kasvaneet tryffelit ovat löytyneet Oulun korkeudelta. Tryffeli oli kalkkitryffeli, ja niitä on löytynyt lisäksi myös Polvijärveltä, Joensuusta ja Liperistä.

Kasvaakseen hyvin tryffeli tarvitsee lehtipuita. Maaperä ei saa olla kovin hapan ja pH:n tulee olla vähintään neljä. Kuten sienet yleensäkin, tryffeli on riippuvainen sateesta.

Viljelyllä pitkät perinteet


Tryffeleitä on viljelty 1810-luvulta saakka. Sittemmin tryfeleiden viljely on laajentunut sen kotiseudulta Ranskasta USA:n, Uuteen Seelantiin, Australiaan ja Ruotsiin. Uudessa Seelannissa tryffeli ei kasva luonnonvaraisena, ja silti siitä on saatu erinomaisia satoja.






Ensimmäinen koeviljelmä Juvalla

Juvalta löytyy ensimmäinen suomalainen koeviljelmä, josta on mahdollista saada ensimmäinen sato v. 2010. Juvan lisäksi Suomessa on tällä hetkellä parisenkymmentä muuta tryffeliviljelmää. Juvan tryffelikeskus pyrkii auttamaan uusien tryffelitarhojen perustamisessa.

Tryffelitutkija Salem Shamekh kertoo, että viljely on pitkäjänteistä työtä. Satoa saattaa joutua odottamaan jopa viisi vuotta. Mutta kun satoa saa, niin odottaminen palkitaan, sillä sienestä voi hehtaarilta saada jopa 50. 000 euroa.

Ensimmäinen kesätryffelisato tuottanee aluksi vain pari kiloa, mutta sen jälkeen on odotettavissa 150 – 300 kiloa. Kotimaiset kesätryffelit maksanevat mahdollisesti jopa 600-1.000 euroa kilolta.

Millaiset markkinanäkymät sitten tryffelillä ovat. Kotimaan lisäksi Italia, herkkutattien perinteinen vientimaa, on myös kiinnostunut tryffeleistä. Ja jos maanviljelijä saa saman hinnan kotimaasta kuin ulkomailta, markkinoista ei tarvitse huolehtia. Tryffelit ovat kuin kultaa.

Valmuskaa ja matsutakea kehiin

Myös Männyntuoksuvalmuskan, matsutaken ja kantarellien viljelystä ollaan kiinnostuneita. Matsutake on japanilaisten himoama sieni, jota meilläkin tapaa siellä täällä koko Suomessa kankailta, männynherkkutattien seuralaisena. Siitä maksetaan Japanissa huikeita summia.

Olisiko joillekin meistä tryffeleissä ja matsutakessa tulevaisuuden ala? Seuratkaamme asian etenemistä ja jos siltä tuntuu, rohkeasti mukaan uusiin kuvioihin.


Lähteet:

Koti-Karjala Lehti 4.10 2006
Savon Sanomat 17.7.2009
Karjalainen 3.8.2009


2009 © Sisä-Savon seutuyhtymä               Uutiskirjeen tilaus/peruutus

Pohjois-Savon TE-keskus on rahoittanut tätä julkaisua.