Helena Kauppinen
Vadelmalajikkeiden seurannassa kiinnitetään huomiota myös versojen pituuteen ja paksuuteen. Kuva Helena Kauppinen
Viljelijät ovat avainasemassa etsittäessä uusia marjalajikkeita viljelyymme. 1990-luvulla 106 tilaa eri puolilla Suomea osallistui Marjaosaamiskeskuksen laajaan mansikan lajikeseurantaan, jossa etsittiin uusia, meidän olosuhteisiimme soveltuvia mansikka lajikkeita. Viljelijät hoitivat seurantalohkoja samoin kuin muitakin peltojaan, ja keräsivät samalla havaintoja lajikkeiden ominaisuuksista. Nyt viidentoista vuoden kuluttua voidaan todeta, että silloin seurannassa olleista lajikkeista jäivät laajimmin viljelyymme Polka, jota tällä hetkellä viljellään yli 50 %, sekä tärkein aikainen lajikkeemme Honeyoe ( noin 20 %).
Tänä kesänä on Marjaosaamiskeskuksessa käynnistynyt jälleen uusi mansikan lajikeseuranta, jossa pyritään löytämään uusi aikainen oloihimme soveltuva lajike Honeyoen rinnalle. Mukana seurannassa ovat lajikkeet Wendy, Annapolis, Eliannny, Alba, Zumba sekä vielä nimetön numerolaijike Gf 03-24-05.
Näitä lajikkeita seurataan viidellä tilalla, lisäksi kolmella tilalla ovat seurannassa jatkuvasatoiset lajikkeet: Rondo, Premier, Valor ja vielä nimetön numerolaijike GF 03-61 sekä Evien2.
Jatkuvasatoisia lajikkeita seurataan myös tunnelissa ja kasvihuoneessa. Kuva Helena Kauppinen
| |
100 kpl Elianny-marjaa mahtui juuri ja juuri mansikkavakkaan. Kuva Miitta Vidnäs.
Lajikkeista arvioidaan seuraavia ominaisuuksia:
Talvenkestävyys, kauppa- ja säänkestävyys, satoisuus, sadon kypsymisaika, tautien ja tuholaisten kestävyys sekä aistinvaraiset ominaisuuksista koko, väri, maku ja muoto.
Marjaosaamiskeskuksen asiantuntijat kiertävät tiloja kesäaikana lähes viikon välein ja kirjaavat havaintoja ja ottavat näytteitä. Viljelijät kirjaavat ylös satomääriä, punnitsevat marjoja niiden keskimääräisen koon selvittämiseksi, maistelevat marjoja ja tekevät kauppakestävyyskokeita.
Ensimmäisenä seurantakesänä saadut tulokset eivät kaikki ole suoraan keskenään vertailukelpoisia. Taimet tulivat Suomeen eri aikoina, eikä kaikista taimista ollut saatavana samaa kokoluokkaa. Lisäksi lentoteitse Suomeen matkustaneista taimista olivat osa hyvin huonossa kunnossa.
Sinänsä niiden matka toiselta mantereelta lentäen oli sujunut hyvin parissa päivässä, mutta lähetyksillä oli paha taipumus juuttua tulliin Suomessa. Kasvintarkastus sujui joutuisasti, mutta papereiden pyörittely ja leimojen iskeminen on näköjään aikaa vievää puuhaa! Ensi kesänä, mikäli ovat talvehtineet, lajikkeet ovat sitten paremmin vertailukelpoisia esimerkiksi sadon ajoittumisen suhteen.
Marjaosaamiskeskuksessa ovat myös menossa vastaavat omenan ja vadelman lajikeseurannat. Vuodesta 2005 lähtien on seurattu noin sataa eri omenalajiketta, mukana on myös joitakin päärynöitä ja luumuja. 14 eri vadelmalajiketta ovat olleet seurannassa vuodesta 2007 asti. Kaikista lajikeseurannoista tullaan julkaisemaan raportit ensi vuoden syksyllä.
| |