Ratkaisu löytymässä?

Ulospääsy näistä ongelmista saattaa löytyä kaupallisesta järjestäytymisestä. Äskettäin 9 viljelijöiden organisaatiota perusti uuden yhteistyöorganisaation, jonka tarkoituksena on koordinoida ja kontrolloida tuotantoa. 40 % Huelvan mansikkaviljelystä on tämän yhteistyöelimen alla. Hyvä askel eteenpäin on otettu, muuta jää nähtäväksi, pärjääkö näin monimutkainen organisaatio kilpailussa Espanjan sisällä ja ulkomailla.

Huolimatta teknologiasta viljely uusissa kasvualustoissa – vaikkakin ratkaisisi maan desinfiointikysymyksen - näyttää olevan kallis ratkaisu, ainakin nykyisessä muodossaan.

Uusia lajikkeita

Toinen vaihtoehto olisi käyttää uusia, satosampia ja kestävämpiä lajikkeita. Jalostuksesta huolimatta uusien lajikkeiden käyttöönotto on hidasta, vaikka joka vuosi noin 10 %  pinta-alasta on uusilla lajikkeilla.

Alueet, joilla uusia lajikkeita tuotetaan, ovat kaukana Huelvasta, Keski-Espanjassa. Tämä johtuu siitä, että Huelvan lämmin ilmasto on liian lämmin mansikan virittymiseen kukkaan. Keski-Espanjan Castilessa se onnistuu.

Camarosa suosittu

Perinteisesti kalifornialainen Camarosa on suosituin lajike. Niinkin myöhään kun 2001 98% kasvustoista oli Camarosaa. Se kukkii lyhyessä päivässä tammikuussa. Talvesta 2003/2004 Condoga- lajike on tullut yhä tärkeämmäksi. Tänään 35 % taimista on Condogaa, 55 % Camarosaa ja 10 % muita lajikkeita. Condoga on erittäin maukas, kauppakestävä ja se on hyvin säännöllisen muotoinen.

San Andreassa tulevaisuus?

Kalifornialaista San Andrea -lajiketta pidetään myös uutena mahdollisuutena. Se on päiväneutraali, joten sesonki voi jatkua 4-5 kuukaudesta 8 kuukauteen, ja viljelijä saa näin enemmän kaupallista joustoa.

Viime vuosina mansikan kauppakestävyys ja laatukriteerit ovat ajaneet makukysymyksen edelle. Viljelyssä on kuitenkin joitakin paikallisia lajikkeita, joiden maku on makeampi, mutta marja on pienempi eikä niin kauppakestävä. Lähivuosina makuominaisuuksien uskotaan kehittyvän, uudet lajikkeet maistuvat paremmilta ja ovat isokokoisia.

Epävarmuustekijöitä tulevaisuudessa

Marjanviljely on iso bisnes Huelvassa. Joskus viljelijät valittavat – viljelijät valittavat aina - mutta totuus on, että yleensä he ansaitsevat hyvin. Vuonna 2009 viljelijöillä oli ongelmia. Kylmän sään johdosta satoa ei tullut riittävästi talvikuukausina, jolloin Pohjois-Euroopassa olisi saanut hyvän hinnan, ja markkinat tukkeutuvat maalis-huhtikuussa, ja hinta laski. Mutta tämä oli epänormaalin kylmä vuosi. Saa myös nähdä, mitä tapahtuu maan desinfiointikysymykselle ensi vuonna.
*   *   *


- - -
Espanjan kuvat ja posteri JP Korpi-Vartiainen